Tässä on nyt lyhyen ajan sisällä tullut useampi ikävä uutinen koskien omaa koirienkasvatusta ja ei nyt mene mikään kuin Strömsössä. A-pentueen Maisaahan yritettiin astuttaa joku aika sitten, mutta se ei antanut astua itseään ja ehkä hyvä niin nyt tämän tiedon valossa mitä itsellä tällä hetkellä on käytössä.
B-pentueessa (Whiplandian Indiana Jones x Mimi Chill's Cat Ballou) pari pentua oireilee autoimmuuniperäisesti. Misolla (Epic Dream's Beware Of The Bear) on juuri todettu atopia ja Backlundilla (ED's Best Thing Since Sliced Bread) on ilmeisesti jokin ruoka-aineallergia. Tässä ei enää Reiman (ED's Barking Up The Squirrel Tree) luovutusiän jälkeen hisseilemään lähtenyt ja myöhemmin johonkin kadonnut toinen palli harmita enää läheskään niin paljon kuin aiemmin. Muut pennut pentueesta toistaiseksi ainakin ok, mutta purin Mairen (ED's Buffy The Bunny Slayer) sijoitussopimuksen.
Eilen tuli ikäviä myös A-pentueesta (Fierce Fireball Arrow x Mimi Chill's Cat Ballou), kun Kidillä (ED's Act The Giddy Goat) todettiin plakkiyliherkkyys. Kirjoitin aiheesta oman postauksensa, koska tila on ilmeisesti niin harvinainen ja suomeksi siitä ei ollut tietoa saatavilla. Eläinlääkäri oli kirjoittanut Kidin epikriisiin: "Oletusdiagnoosina on ns. plakkiyliherkkyys eli immuunipuolustuksen häiriö, jossa elimistö hyökkää aggressiivisesti pientäkin plakkibakteerimäärää vastaan".
Ihan kohtuullisen syvissä vesissä on uitu nyt hetki tämän harrastamisen kanssa ja jokunen tovi on tullut pohdittua asioita yön pimeinä tunteina ja tässä nyt on paiskottu uudella ongelmalla aina kun entisestä olet hieman selvinnyt. Tällä hetkellä olo on kovin lannistunut, vaikka parhaasi yrität niin persiilleen menee. Odotin kovasti, että olisin saanut Mairesta pennun kotiin muutaman vuoden päästä ja se siitä sitten. Mutta eipä tälle mitään voi, leuka rintaan ja kohti uusia pettymyksiä. Toki kaikkein eniten harmittaa kuitenkin koirien ja niiden omistajien inhimillinen kärsimys.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti