Tovi on jo vierähtänyt edellisestä päivityksestä aiheeseen liittyen, mutta tässä taas olisi tilastoja aiheesta kiinnostuneille. Tilastojen aineisto on taas tuttuun tapaan kerätty KoiraNetistä.
Edelliset aiheeseen liittyvät päivitykset löytyvät näiden linkkien takaa:
Tämä on herättänyt jonkin verran keskustelua niin Suomessa kuin ulkomailla viime aikoina, joten mainitaan asiasta nyt heti alkuun: Kyseessä on siis synnynnäinen perinnöllinen selkämuutos, joka ei voi syntyä vamman seurauksena. Kyseessä ei ole sairaus, mutta kyseinen selkämuutos voi kuitenkin altistaa mm. cauda equina-oireyhtymälle. Myös nollakoiran on mahdollista sairastua em. oireyhtymään, mutta se on todennäköisempää, mikäli koiralla on LTV-muutoksia. On hyvä muistaa, että LTV-luokituksessa vakavuusastetta käsitellään geneettisellä tasolla, sillä luokitusta on tarkoitus käyttää jalostuksen apuvälineenä: LTV0 on normaali ja LTV4 taas geneettisesti eniten muuntunut nikama. Yksilötasolla "vakavuusluokitus" olisi LTV0, LTV1, LTV4, LTV2, LTV3, sillä nykytiedon mukaan LTV1 ja LTV4 ovat useimmiten oireettomia ja LTV3 taas oireilee useimmin. Pitää kuitenkin muistaa, että kaikki isommatkaan LTV-muutokset eivät oireile tai oireilu kehittyy vasta vanhemmalla iällä/seniorina.
Jos aihe on vieras, kannattaa lukaista ensimmäiset kaksi blogitekstiä aiheesta. Ensimmäinen teksti käsittelee esimerkkikuvien avulla sitä, mistä on kyse ja toisen tekstin avulla selvennetään sitä, että whippetin ulkomuodosta (en nyt tarkoita oirekäytöstä vaan rakenteellisia seikkoja, kuten lanteen pituus, selkälinja jne. jne.) ei voi päätellä koiran LTV-statusta, vaan ainut tapa selvittää, onko LTV-alue normaali, ovat kuvantamistutkimukset.
Kennelliiton ja rotujärjestön jalostussuositukset ovat edelleen ennallaan: OIREETTOMIA muutoskoiria LTV1-4 voi käyttää jalostukseen ja ne suositellaan yhdistettävän LTV0-kuvatun kanssa - ja tästä edelleen poikkeuksena: SKL:n jalostustieteellinen toimikunta on todennut, että koska whippeteissä LTV1-muutosten määrä on melko korkea, LTV1 + LTV1-yhdistelmiä voi tehdä. Mikäli koira OIREILEE, se ei ole jalostuskoira, vaikka kuvaustulos olisi LTV0. Ei ole tarkoituksenmukaista supistaa jalostuspohjaa liiaksi ja näin kadottaa lisää geenimateriaalia suljetusta geenipoolista - tämä on hyvä pitää mielessä myös selkäasioista puhuttaessa.
Nyt tilastojen pariin. Kuvat saa klikkaamalla isommiksi, mikäli ne näkyvät liian pieninä ja/tai epäselvinä.
Kuvausmäärät
Nyt jo 773 whippetiä on tutkittu selän osalta joko kokonaan (LTV, SP + VA) tai osittain, eli lisäystä on edellisen tilastonteon jälkeen 163 kuvatun whippetin verran. Kuvausmäärät nousivat vuoteen 2020/2021 asti, mutta sen jälkeen tutkimusmäärissä on pientä laskua. Whippet-Harrastajat ry:llä oli erinomainen kannusteohjelma, jossa koiransa kuvanneille maksettiin pieni kannusteraha kuvauslausuntoa vastaan, sittemmin Verottaja päätti, että tämä on koiran omistajan kohdalla verotettavaa tuloa ja tämä olisi vaatinut ilmoituksia rotujärjestöltä Verottajalle ja tästä olisi aiheutunut ongelmia mm. GDPR:n näkökulmasta, joten kannusteiden maksaminen valitettavasti oli päätettävä 1.1.2023 alkaen. En osaa sanoa onko edellä mainittu yksi syy kuvattujen koirien määrän laskuun. Ultrissa vastaavaa laskua ei ole nähtävissä, mutta siellä taas on ollut useita joukkotutkimuksia, joissa koiran tutkiminen on ollut hieman edullisempaa normaalihintoihin verrattuna.
Entistä useamman koiran vanhemmat (ja näiden vanhemmat) ovat LTV-tutkittuja, mutta samalla myös ero tutkittujen sukujen ja tutkimattomien sukujen välillä kasvaa. Jos koiran vanhemmat ovat kuvattuja, on todennäköisempää, että myös jälkeläisiä tutkitaan, ja samalla taas tutkimattomien yhdistelmien jälkeläiset jäävät todennäköisemmin kuvaamatta.
Seuraavissa taulukoissa näkyy kuvausmäärien kehitys koiran syntymävuoden mukaan ja kuvausmääriä verrataan myös vuosittaisiin rekisteröintilukuihin. Kuvatut koirat ovat syntyneet vuosien 2006-2023 välillä. 2018 rekisteröidyistä koirista on kuvattu jo 33,9 %. Vuosien 2013-2023 välillä syntyneistä whippeteistä on kuvattu 20,8 %.
Seuraavassa taulukossa on läpikäyty 2014-2/2024 rekisteröityjen pentueiden vanhemmat. Olen tarkastellut vain sitä, että ovatko vanhemmat kuvattuja vai eivät, en tutkimusajankohtaa, eli tutkimukset on saatettu tehdä vasta pentujen syntymän jälkeen. Edellisen blogipostauksen aikoihin, vuonna 2022, kaikista pentueista 55,4 %:ssa molemmat vanhemmat olivat kuvaamattomia ja nyt tämä luku on pudonnut 48,9 %:in, eli jo yli puolet yhdistelmistä on kuvattu vähintään toisen vanhemman osalta. Vuoden 2024 osalta täytyy huomioida, että kyse on vain alkuvuoden pentueista, mutta toivottavasti kuvauskattavuus pysyy samalla tasolla - tähän mennessä molemmat vanhemmat ovat kuvaamatta on vain 28,6 %:ssa yhdistelmistä. Kokonaisia vuosia tarkastellessa kuvauskattavuuden osalta huippuvuosi on ollut vuosi 2020, jolloin vain 26,7 %:ssa pentueista molemmat vanhemmat ovat olleet kuvaamattomia. Vuodesta 2018 eteenpäin yli puolet yhdistelmistä on ollut sellaisia, joissa toinen tai molemmat vanhemmat ovat kuvattuja.
Ja tässä samat tiedot eri muodossa. Sinisellä toinen vanhemmista kuvattu. Oranssilla molemmat kuvattu: Keltaisella molemmat kuvaamattomia.
Välillä minulta kysellään kuvausmäärien jakautumisesta eri kasvattajien tai koirien kesken. Seuraavissa taulukoissa esitellään kasvattien/jälkeläisten kuvausmäärien osalta 20 suurinta kenneliä, urosta ja narttua. Taulukko esittää kuvausmäärät vain lukumäärän mukaan eikä ota kantaa siihen, kuinka suuri prosenttiosuus kasvateista/jälkeläisistä on kuvattu. Aineistossa on yhteensä 187 eri kasvattajan kasvatteja (Suomesta ja ulkomailta, 5 kennelnimetöntä ja lopuilla 182:lla kennelnimi) ja 302 eri uroksen ja 356 eri nartun jälkeläisiä.
Kuvaustulokset
LTV-muutosten määrä rodussa on edelleen korkealla tasolla verrattuna moneen muuhun rotuun, mutta määrä on samaa tasoa edellisen katsauksen (v. 2022) kanssa.
Seuraavassa taulukossa vertaillaan nollakoirien määrän kehitystä koosteiden tekovuosina. Tähän mennessä olen tehnyt selkäkoosteita vuosina 2019 (kuvattuja yht. 182 kpl), 2020 (274 kpl), 2021 (402 kpl), 2022 (602 kpl) ja nyt 2024 (773 kpl).
Suurempien LTV-muutosten osuus on pienentynyt ja LTV0-koirien osuus on taas hivenen kasvanut edelliskatsauksesta. Kehitys on ollut positiivista, kun vertaa koontien LTV-tulosten jakaumia.
Seuraavassa taulukossa esitellään LTV-muutosten jakautuminen syntymävuoden mukaan (suluissa kuvattujen määrä). Kuten postauksen alkupuolella olleesta kuvaajasta voidaan todeta, vuodesta 2018 eteenpäin syntyneistä pentueista toinen tai molemmat vanhemmista on olleet selkäkuvattuja jo yli puolessa yhdistelmistä ja tällä voi olla yhteys suurempien LTV-muutosten vähenemisen kanssa.
VA-muutoksien määrässä ei ole muutoksia. VA0-kuvattujen määrä on pysytellyt n. 90 %:n tuntumassa toisesta koosteesta eteenpäin (ensimmäisessä koosteessta VA0-koirien osuus oli 85 %). Mutulla (tästä minulla ei ole tilastotietoa vaan pelkästään arvio nähtyjen VA-lausuntojen perusteella - KoiraNetistä ei ainakaan toistaiseksi saa lausunnon lisätietokentän informaatiota, mutta toivottavasti SKL joskus tällaisen ominaisuuden sinne tahtoo lisätä) whippeteillä VA1 johtuu useimmiten ylimääräisestä tai ylimääräisestä alikehittyneestä kylkiluusta tai kylkiluuparista, toki joukossa on myös jokunen blokkinikama ja muu muutos, mutta nämä ovat pieni vähemmistö.
Spondyloosilöydösten määrä on edelleen samalla tasolla ja muutosten osuus on muutaman prosentin luokkaa. Spondyloosi ei siis edelleenkään näyttäisi olevan mikään yleinen ongelma rodussa ja tässä kohtaa on myös otettava huomioon mahdollinen vamma näiden muutostulosten (tai ainakin osan niistä) taustalla.
LTV-kuvattujen koirien vanhemmat
Nyt toinen tai molemmat vanhemmat on tutkittu LTV:n osalta 425 LTV-kuvatun whippetin osalta ja tämä tarkoittaa 163 eri yhdistelmää. Tässäkin tutkimattomien yhdistelmien määrä on laskenut tasaisesti, kun vertaa aiempiin koosteisiin (v. 2020: 71 %, v. 2021: 61 %, v. 2022: 52 %).
Seuraava kuvaaja kertoo kuvaustulosten jakautumisesta näissä yhdistelmissä, joissa toinen tai molemmat vanhemmista on kuvattu. Näistä yhdistelmistä valtaosa (74,9 %) on SKL:n ja rotujärjestön suositusten mukaisia (LTV0 + LTV0-4 tai LTV1 + LTV1).
Yhdistelmät
Seuraavat kuvaajat koskevat niitä 425 koiraa, joiden toinen tai molemmat vanhemmista ovat LTV-kuvattuja. Tässä kohtaa muistuttelen, että tässä tarkasteltavat ryhmät alkavat olla määriltään melko pieniä ja tämä vaikuttaa tilastojen luotettavuuteen. Jotta saisi luotettavampia tuloksia, pitää saada lisää dataa.
Kun yhdistelmän vähintään toinen osapuoli on LTV0 (eli yhdistelmä on joko LTV0 + LTV0-4 tai LTV0 + tutkimaton), se nostaa LTV0-koirien osuutta ja laskee LTV-muutosten osuutta jälkeläisissä. LTV0 + LTV0-yhdistelmissä ei toistaiseksi ole kuvattu lainkaan LTV3- tai LTV4-muutoksia.
Kun tarkastellaan yhdistelmiä, joissa yhdistetään LTV1-4 kuvaamattoman koiran kanssa, LTV-muutosten määrä jälkeläisissä lisääntyy ja LTV2-4 koirat näyttäisivät jättävän pentueisiin suurempia LTV-muutoksia kuin LTV1 yhdistettynä kuvaamattomaan.
Kun yhdistetään LTV-muutos toiseen LTV-muutokseen, nollakoirien osuus jälkeläisissä pienenee ja muutoskoirien osuus kasvaa. Aineistossa ei ole lainkaan LTV2-4 + LTV2-4 yhdistelmiä, vaan näissä kaikissa yhdistelmissä toinen osapuoli on LTV1.
Tässä oli tämänkertainen kooste, toivottavasti koiria kuvataan jatkossakin aktiivisesti, jotta aiheesta saadaan lisätietoa. Nyt näyttäisi kuitenkin siltä, että LTV-muutosten määrään on mahdollista vaikuttaa jalostusvalinnoilla.