Jos LTV ja muut selkäasiat mietityttävät, kurkkaa aiempi blogikirjoitukseni aiheesta (LTV ja muut selän ongelmat whippeteillä).
Kuten ylläolevasta kuvaajasta voimme nähdä, whippetien kuvausmäärät ovat ilahduttavasti nousussa vuosi toisensa jälkeen. Tähän varmasti yhtenä syynä on Whippet-Harrastajat ry:n maksama kannusteraha, jota voivat hakea niin jäsenet kuin ei-jäsenetkin.
Sitten kun tarkastellaan seuraavia kuvaajia, voidaan todeta että whippetien selkäkuvaustarve on ihan todellinen. Selältään kokonaan nollaksi kuvattuja on alle puolet tutkituista. Selkämuutokset sitten toki vaihtelevat pienistä vähän suurempiin ja onneksi isompia selkämuutoksia on kuitenkin vähemmän.
Sitten voidaan hieman tarkastella kuvattujen koirien vanhempia ja niiden kuvaustuloksia (tai toistaiseksi lähinnä kuvaustulosten puutetta).
Kuten ylläolevasta kuvaajasta voimme huomata, toistaiseksi whippeteissä on saatavilla melko vähän tietoa selkäterveydestä monen sukupolven osalta. Tilanne muuttunee tulevaisuudessa, mikäli kuvausaktiivisuus jatkaa nousuaan tai pysyy samalla tasolla nykyisen kanssa ja kasvattajatkin kuvaavat jalostuskoiriaan. Rotuyhdistys suosittaa jalostuskoirien kuvaamista ja viimeisen vuoden-parin ajalta melko monelta rekisteröitävältä pentueelta ainakin toinen vanhemmista onkin kuvattu.
Seuraavista kuvaajista ei vielä kovin suuria johtopäätöksiä voi vetää, koska nämä koskevat noita 79 koiraa, joiden vanhemmista toinen tai molemmat on tutkittu selän osalta.
41 koiran perusteella voisi vähän näyttää siltä, että Kennelliiton selkäohjeistus on ihan perusteltu: mikäli toinen vanhemmista on selältään nolla, se voisi "suojata" jälkeläisiä suuremmilta LTV-muutoksilta. Toki otanta on toistaiseksi äärimmäisn pieni ja sen takia epätarkka. Tässä nyt käsittelemässäni aineistossa ei toistaiseksi ole yhtään LTV0 + LTV0-yhdistelmää, mutta sikäli mielenkiintoinen havainto on, että LTV1+LTV0-yhdistelmissä (4 yhdistelmää, 6 pentua) kaikki jälkeläiset ovat olleet LTV0. Toki tässäkin täytyy ottaa huomioon, että määrä on hyvin pieni ja tuossa sattumakin voi näytellä suurta osaa.
LTV1, LTV2 ja LTV4-koiria on käytetty jalostukseen yhdessä kuvaamattoman koiran kanssa ja niiden osalta näyttäisi siltä, että nollakoirien osuus on laskenut ja LTV1-4 tuloksia saaneiden osuus kasvanut. Täytyy tässäkin muistuttaa, että otanta on pieni!
LTV1-4 yhdistettynä LTV1-4 tulokseen näyttäisi mahdollisesti kasvattavan LTV2-4 tulosten määrää. Tässäkin otanta on kuitenkin niin pieni, että sattumalla voi olla liian suuri osuus lopputulokseen. Kennelliiton jalostustieteellinen toimikunta on todennut, että whippeteissä voidaan poiketa SKL:n selkäohjeesta yhdistämällä LTV1 ja LTV1 toisiinsa. Ja mielestäni onkin parempi yhdistää kaksi tutkittua ykköstä toisiinsa kuin yhdistää kaksi tutkimatonta, jotka huonolla tuurilla voivat olla molemmat suuren selkämuutoksen omaavia.
Tietenkään pelkkä selkätulos ei voi olla jalostusta ohjaava tekijä, kuten ei myöskään pelkästään koiran käyttötulokset tai näyttelyvoitot - aina pitäisi ottaa huomioon kokonaisuus (luonne, yleinen terveys tutkittavan terveyden lisäksi, lajitulokset, suku jne.). Ja koskaan ei voi luvata, että terveeksi tutkituista koirista ei tulisi sairaita jälkeläisiä. Todennäköisyyksiin voi yrittää vaikuttaa muun muassa terveystutkimuksien avulla, mutta lopputulos riippuu silti geenilotosta ja joskus lotossa on hyvä ja toisinaan valitettavasti huono tuuri.
Mielenkiinnolla jään seuraamaan selkätilanteen kehittymistä ja jatkan tilastointia ja välillä julkistan näitä sopivaksi katsomassani välissä. Jokainen kuvaustulos on rodun kokonaistilannetta katsastellessa tärkeä ja on syytä muistaa, että oireettomuus ei tarkoita etteikö koiralla voisi olla luustomuutosta. Jonkun mielestä tieto lisää tuskaa, mutta omasta mielestä tieto lisää tietoa: ajattelen, että on parempi tietää eikä arvella.
