Whippetien LTV-tilastot 2014-09/2022

Tässä kooste whippetien tuoreimmista selkätilastoista (keskittyen edelleen lähinnä LTV-tilanteeseen) ajanjaksolta 2014-09/2022. Pohja-aineisto on taas tuttuun tapaan kerätty Kennelliiton ylläpitämästä KoiraNetistä. Mikäli selkäkuvauksiin liittyvät asiat ovat epäselviä, suosittelen lukemaan ensimmäisen kirjoittamani postauksen aiheesta, jossa valotetaan erilaisia muutoksia esimerkkikuvin.

Aiemmat kirjoitukset aiheesta:

LTV ja muut selän ongelmat whippeteillä (9.2.2019)

Koiran ulkomuoto ja LTV-tulos (20.3.2020)

Whippetien uusimmat LTV-tilastot - 2014-2019 (21.2.2020)

Katsaus LTV-tilanteeseen ajanjaksolta 2014-2020 (18.3.2021)

Mikäli kuvaajat näkyvät laitteellasi epäselvinä, saat ne isommiksi klikkaamalla kuvia.

Kuvausmäärät

610 whippetiä on nyt tutkittu selän osalta joko kokonaan (LTV, SP + VA) tai osittain. Kuvausmäärät nousivat tasaisesti vuoteen 2020 asti ja nyt vuoden 2022 osalta täytyy muistaa, että vuotta on vielä jäljellä ja aineistosta puuttuu tällä hetkellä n. kolmen kuukauden kuvausmäärät. Iso osa ikäluokista jää edelleen kuvaamatta (whippetien rekisteröintimäärät ovat vaihdelleet 218-424 välillä vuosina 2014-2021). Ylipäätään aineisto ei edelleenkään ole mikään kovin suuri (erityisesti koskien tarkempaa erittelyä), joten toivottavasti kasvattajat, aktiiviharrastajat sekä kotikoirien omistajat jatkavat koiriensa kuvaamista. 

Kuvausmäärät vuosittain 2014-09/2022

Jalostuskoirien kuvaaminen on yleistynyt ja kuvauskattavuuden osalta huippuvuosi oli 2020, jolloin noin kolmasosalla pentueista oli vähintään toisella selkä kuvattuna. Alla olevassa taulukossa olen käynyt läpi 2014-2022 rekisteröityt pentueet niiden vanhempien kuvausstatuksen osalta. En ole eritellyt onko kuvaus tehty ennen vai jälkeen pentueen syntymän. 

2014-09/2022 rekisteröityjen pentueiden vanhempien kuvausstatus.

Tässä vielä vastaava data hieman eri muodossa: 

2014-09/2022 rekisteröityjen pentueiden vanhempien kuvausstatus.

Kuvaustulokset

Selältään täysin puhtaiden koirien osuus on jatkanut kasvuaan. Ensimmäisessä, vuonna 2019 julkaistussa koosteessa nollakoirien osuus oli 35,2 % (64/182 kpl) ja edellisessä koosteessa nollakoirien osuus oli 39 % (157/402 kpl), kun nyt nollaksi kuvattuja on yhteensä 44 % (272/610 kpl). Muutosta positiiviseen suuntaan selittänee asian huomioiminen jalostuksessa ja kuvattujen koirien jälkeläisiäkin kuvataan jatkuvasti enemmän (tästä lisää edempänä tekstissä) ja joissain suvuissa selkätuloksia on jo kolmessa polvessa. On myös hyvä ottaa huomioon, että aineistossa on useita selän osalta Kennelliiton jalostussuositusten mukaisia yhdistelmiä, joista on saatu tutkittua jopa kokonaisia (suuria) pentueita ja tämä myös vaikuttanee parantuneeseen tilanteeseen. 

Selän osalta kokonaan nollaksi kuvattujen määrä. Eritelty täydellisesti lausutut osittain lausuista.

Suurempien LTV-muutosten osuus on siis jatkanut pienenemistään. Ensimmäisen tilastoinnin aikoihin LTV2-4-muutoksia oli n. 17 % kuvatuista, edellisen koosteen mukaan n. 16 % ja nyt n. 13 %. Lisäksi toisin kuin aiemmin, nyt LTV0-koiria on enemmän kuin LTV1-koiria.

LTV:n osalta tutkitut.

Myös VA-muutosten määrä näyttää pienentyneen: ensimmäisen tilastoinnin aikoihin VA1-muutoksia oli 14 %:lla, edellisessä koosteessa 9,7 %:lla ja nyt 9,2 %:lla. VA2-koirien määrä ei ole kasvanut. 

VA:n osalta tutkitut.

Spondyloosimuutosten määrä on pysytellyt jotakuinkin 2 %:n tuntumassa tilastoinnin alusta lähtien. 

Spondyloosin osalta tutkitut.

LTV-kuvattujen koirien vanhemmat

2014-2019 välisenä aikana 71 % kuvattujen koirien vanhemmista molemmat olivat kuvaamattomia, edellisenä tilastointiaikana (2014-2020) vastaava luku oli 61 % ja nyt 2014-09/2022 52 %. Eli nyt toinen tai molemmat vanhemmat on kuvattu 292:lla kuvatulla koiralla ja tämä kattaa yhteensä 111 eri yhdistelmää.

LTV-kuvattujen whippetien vanhempien LTV-tutkimukset.

Alla kuvaaja kuvaustulosten jakautuminen vanhempien kesken niissä yhdistelmissä, joissa toinen tai molemmat vanhemmista ovat tutkittuja. Selvä enemmistö näistä on Kennelliiton yleisen selkiä koskevan jalostusohjeen mukaisia (eli LTV0:n voi yhdistää mihin tahansa LTV-muutokseen) tai rodun oman (ja Suomen Kennelliiton jalostustieteellisen toimikunnan siunaaman) poikkeuksen mukaisia (LTV1 + LTV1 sallittu). 

Kuvaustulosten jakautuminen vanhempien kesken yhdistelmissä, joissa toinen tai molemmat kuvattuna.

Yhdistelmät

Seuraavat kuvaajat koskevat niitä 292:a koiraa, joiden toinen tai molemmat vanhemmat on tutkittu LTV:n osalta. Pitää tässä kohtaa vielä todeta, että aineisto on melko pieni, joten lisädataa olisi hyvä saada, mutta tällä otannalla tulokset näyttäisivät tukevan Kennelliiton jalostussuositusten paikkansapitävyyttä. 

Kun yhdistelmän toinen osapuoli on LTV0, jälkeläisissä LTV0-koirien osuus on kasvanut verrattuna kaikkiin tutkittuihin koiriin (57,1 % vs. 45,6 %) ja vastaavasti suurempien LTV2-4-muutosten määrä on pienentynyt (7,2 % vs. 12,9 %). Aiemmissa koosteissa pienemmällä aineistolla havainnot olivat samansuuntaisia.

LTV0 + LTV0-4 tai LTV0 + tutkimaton

LTV-muutos + kuvaamaton -yhdistelmissä LTV0-koirien osuus pienenee jälkeläisissä verrattuna kaikkiin kuvattuihin ja yhdistelmiin, joissa toinen vanhemmista on LTV0 ja LTV1 sekä LTV2-4 -muutosten osuus kasvaa. LTV1-4 + kuvaamaton -yhdistelmissä jälkeläisten suurempien LTV-muutosten osuus on jo 19,9 %. LTV1 + kuvaamaton näyttäisi tuottavan parempaa tulosta jälkeläisissä selän osalta kuin LTV2-4 + kuvaamaton -yhdistelmät. Taas pitää tosin tässä kohtaa muistutella pienestä otannasta. 

LTV1-4 + kuvaamaton

LTV1 + kuvaamaton

LTV2-4 + kuvaamaton.

Muutos yhdistettynä muutokseen näyttäisi myös tuottavan LTV:n osalta suurempia muutoksia ja mitä suuremmat muutokset on yhdistetty keskenään, niin sitä suurempia muutoksia on myös jälkeläisissä. Ja todetaan nyt vielä kerran, että tässä kohtaa aineistoa on hyvin vähän, joten mitään varmoja johtopäätöksiä ei näiden perusteella pidä vielä tehdä.

LTV1 + LTV1-4

LTV1 + LTV1

LTV1 + LTV2-4

Aineistossa ei ole lainkaan varmoja LTV2-4 + LTV2-4 -yhdistelmiä, tosin niitä voi hyvin olla LTV2-4 + kuvaamaton -yhdistelmissä tai niissä yhdistelmissä, joissa molemmat vanhemmat ovat selän osalta tutkimattomia.

Whippetien sydäntilastoja Suomesta 06/2015-09/2022

Edellinen katsaus aiheeseen on vuodelta 2020 ja löydät sen klikkaamalla tästä. Samassa postauksessa selitän aiheen taustoja ja sydänsairauksiin liittyviä termejä, mikäli ne eivät entuudestaan ole tuttuja tai niitä on tarpeen kerrata.

Tutkittujen koirien määrä ja ikäjakauma

Tosiaan, whippetejä on ultrattu kohtuullisen runsaasti jo ennen kuin ultrasta tuli Kennelliiton virallinen tutkimus kesällä 2015. Tässä kuitenkin käytän aineistojen pohjana Kennelliiton KoiraNetistä löytyvää dataa, sillä aikaisemmin ultrissa ei ollut selkeää luokitusta ja se hankaloittaisi tilastointia.

HUOM! Mikäli taulukkojen kuvat näkyvät laitteellasi epäselvinä, saat ne tarkemmiksi klikkaamalla kuvia.  

Tarkasteluajankohtana virallisia ultratutkimuksia on tehty 763 kpl (uroksille 356 kpl, nartuille 407 kpl) ja eri yksilöitä on tutkittu 619 kpl (uroksia 280 kpl, narttuja 339 kpl). Jos yksilö oli tutkittu useammin kuin kerran, uusintakertojen lukumäärä vaihteli 2-4 ultrauskerran välillä. Nuoria, 2-3-vuotiaita koiria tutkitaan eniten. Whippetien pääasiallisin vastustettava sydänsairaus, MMVD (myksomatoottinen läppärappeuma, "läppävika") kuitenkin puhkeaa tyypillisesti vasta tätä vanhemmille koirille.

Tehtyjen sydänultrien määrä vuosittain. Eriteltynä nartut ja urokset.

Tutkittujen koirien iän keskiarvo vuosittain.

Koirien ikä tutkimushetkellä. Eriteltynä urokset ja nartut.

Koirien ikä tutkimushetkellä eriteltynä tarkemmin. Eriteltynä urokset ja nartut.

Sivuäänet

Sivuäänten voimakkuus luokitellaan asteikolla 1/6-6/6, jossa 1/6 on hiljaisin. Whippeteillä esiintyy myös ns. fysiologista sivuääntä, jossa sivuääni kyllä kuuluu, mutta sydämen rakenteissa tai toiminnassa ei ole mitään sairauteen viittaavaa (aineistossa 165 kpl, 22 %). Fysiologisen sivuäänen voi diagnosoida vain ultratutkimuksessa. Fysiologiset sivuäänet ovat voimakkuudeltaan pääasiassa 1/6 tai 2/6, mutta myös 3/6 fysiologisia löytyy aineistosta. En ole eritellyt fysiologisten sivuäänten voimakkuutta kuvaajissa vaan niissä on vain maininta "fysiologinen sivuääni".

On myös huomattava, että rodussa esiintyy myös sairauteen viittaavia tai avoimia tuloksia ilman sivuääntä (aineistossa 60 kpl, 8 % tutkituista), joten pelkällä kuuntelututkimuksella ilman ultrausta nämä jäävät havaitsematta.

Ultrassa havaitut sivuäänet. Eriteltynä fysiologiset ja B ja C tulosten yhteydessä löytyneet. Eriteltyinä myös sivuäänettömät niihin, joissa ultra on täysin ok ja niihin, joissa ultrassa on jokin epänormaali tai epänormaaliin viittava löydös.

Sivuäänettömät löydökset eriteltyinä.

Ultratutkimuksissa ja pelkissä kuunteluissa löytyneiden sivuäänten välillä on edelleen eroa, kuten aiemmassa katsauksessa todettiin. Kuuntelun yhteydessä sivuääniä on kuulunut 12 %:lla tutkituista, kun ultran yhteydessä sivuääniä on löytynyt 43 %:lla. 

Viralliset kuuntelut ja niissä löytyneet sivuäänet.

Huomattavaa on, että vuonna 2021 Whippet-Harrastajat järjesti erityisesti seniorikoirille suunnatun kuuntelututkimuspäivän, jossa tutkittiin 64 koiraa, joista valtaosa oli yli 8-vuotiaita. Vuoden 2021 kuunteluissa löytyneistä sivuäänistä kaikki paitsi 3 kpl löytyivät WH:n joukkotarkastuksessa. 

Viralliset kuuntelutulokset vuosittain. Vuonna 2015 osa kuunteluista on tehty vielä epävirallisten ultrien yhteydessä ja vuonna 2021 liki puolet rotuyhdistyksen järjestämässä sydänkuuntelupäivässä.

Ultratulosten tarkastelu

Olen jakanut tulosten tarkastelun kaikkien ultratulosten lisäksi useampaan eri ikäryhmään: alle 3-vuotiaat, 3-6-vuotiaat (eli koirat, jotka ovat täyttäneet kolme, mutta ei vielä kuutta vuotta), alle 5-vuotiaat, 5-8-vuotiaat (eli koirat, jotka ovat täyttäneet viisi, mutta ei vielä kahdeksaa vuotta), yli 6-vuotiaat, yli 8-vuotiaat ja yli 10-vuotiaat. Edelleenkään en julkaise tuloksia jokaisen ikävuoden mukaan, sillä tuloksia on sillä tavalla tarkasteltuna edelleen melko vähän (ks. ylempää taulukko "Koirien ikä tutkimushetkellä"). Ikäryhmätasolla olen huomioinut vain jokaisen koiran uusimman ultratuloksen.

Koira ei osoita mitään sydänsairautta, eli kaikissa tutkittavissa sairauksissa A tulos,
jonka lisäksi sillä ei ole todettu mitään muuta synnynnäistä sydänsairautta tai muuta epänormaalia löydöstä.

MMVD (myksomatoottinen läppärappeuma, "läppävika")

MMVD: kaikki tutkimukset

MMVD: alle 3-vuotiaat

MMVD: 3-6-vuotiaat

MMVD: alle 5-vuotiaat

MMVD: yli 6-vuotiaat

MMVD: yli 8-vuotiaat

MMVD: yli 10-vuotiaat

MMVD B (avoin)-tuloksen ensilöydös on tehty keskimäärin 6 v 2 kk ikäiselle koiralle ja MMVD C (sairas) ensihavainto on tehty keskimäärin 7 v 11 kk ikäisenä ultratulle. 

Avointen tulosten osalta (43 eri koiraa) on kertynyt seurantaultria muutamilla koirilla ja niissä tilanne on muuttunut seuraavasti: seuraava ultra on ollut täysin puhdas (3 kpl) , seuraavassa MMVD C (7 kpl), koiralla on ollut MMVD B sekä DCM B ja seuraavassa ultrassa DCM C (1 kpl) tai tilanne pysynyt muuttumattomana (2 kpl).

DCM (dilatoiva kardiomyopatia)

DCM: kaikki tutkimukset

DCM: alle 3-vuotiaat

DCM: 3-6-vuotiaat

DCM: alle 5-vuotiaat

DCM: 5-8-vuotiaat

DCM: yli 6-vuotiaat

DCM: yli 8-vuotiaat

DCM: yli 10-vuotiaat

DCM B-tulos on löydetty keskimäärin ensikertaa 4 v 7 kk ikäisellä koiralla ja C-tulos ensilöydöksenä 6 v 8 kk ikäisenä ultratulla. Avoimia tuloksia on ollut 16 eri yksilöllä ja niistä 3 kpl on muuttunut seurannassa tulokseksi DCM C ja 2 kpl on seuraavassa ultrassa todettu terveiksi.

SAS (aortan ahtauma, subaorttastenoosi)

SAS: kaikki tutkimukset

SAS: alle 3-vuotiaat

SAS: 3-6-vuotiaat

SAS: alle 5-vuotiaat

SAS: 5-8-vuotiaat

SAS: yli 6-vuotiaat

SAS: yli 8-vuotiaat

Sekä SAS B että SAS C on löydetty ensimmäistä kertaa keskimäärin 3 v 7 kk ikäisellä koiralla. SAS C-tuloksia on löytynyt kahdeksalla eri yksilöllä ja niistä kaikki on luokiteltu lieviksi (asteikko: lievä, keskitasoinen, vakava). SAS B-tuloksia on löytynyt 43:lla eri koiralla ja niistä seurannoissa seuraava ultra on ollut puhdas (5 kpl, joista yhdellä myöhemmin löytyi puhtaan tuloksen jälkeen MMVD C), tulos pysyi avoimena (1 kpl) ja seuraavassa ultrassa on löytynyt MMVD C (1 kpl). Yksi SAS C-tulos muuttui seurannassa SAS B-tuloksen kautta MMVD C:ksi. On myös mainittava, että yksi avoin SAS on kehittynyt DCM:n edetessä.

PS (keuhkovaltimon ahtauma eli pulmonaalistenoosi)

PS: kaikki tutkimukset

PS:alle 3-vuotiaat

PS: 3-6-vuotiaat

PS: alle 5-vuotiaat

PS: yli 6-vuotiaat

PS B-tulos on kahdella eri yksilöllä ja keskimääräinen ensilöytö on tehty 3 v 9 kk ikäiselle koiralle. Toiselle näistä on tehty seurantatutkimus ja siinä tulos on pysynyt avoimena ja rinnalle on tullut myös avoin SAS. PS C tulos on löytynyt neljällä eri koiralla ja ensimmäinen havainto on tehty keskimäärin 3 v 9 kk ikäisenä ultratulle. Yhdellä näistä C-tulos on seurannassa muuttunut täysin puhtaaksi ultraksi ja yhdellä taas PS on edennyt lievästä keskitasoisen kautta vaikeaksi. 

Muut

MMVD:n, DCM:n, SAS:n ja PS:n lisäksi ultrissa voi löytyä myös muita epänormaaleja löydöksiä ja whippeteillä näitä on ollut yhteensä 9:llä eri koiralla. Muita löydöksiä ovat olleet trikuspidaaliläpän kehityshäiriö (1 kpl), mitraaliläpän kehityshäiriö (4 kpl) ja lepo-EKG:n avoin tulos (4 kpl).